Nobel-palkinto kehon kellon löytämisestä

Kolme tiedemiestä löysivät, miten biologiset kellomme säädellään, ja heille myönnettiin tästä Nobelin palkinto.

Alla selitämme, miksi tämä löytö on niin tärkeä.

– Jeffrey Hall, Michael Rosbash ja Michael Young saivat vuoden 2017 fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinnon "vuorokausirytmiä säätelevien molekyylimekanismien löytämisestä".
– Vuorokausirytmisi, joka tunnetaan myös sisäisenä kellona, ​​auttaa säätelemään muun muassa sitä, milloin olet hereillä tai tunnet olosi uneliaaksi.
– Biokellon huomiotta jättäminen tarkoittaa biologian huomiotta jättämistä, ja tällä voi olla vakavia terveysvaikutuksia.

Se, oletko kiuru vai pöllö, ei ole satunnainen mieltymys tai taipumus. Se on olennainen osa biologista rakennettamme – ja sen huomiotta jättäminen on omalla vastuullamme.

Jeffrey Hall, Michael Rosbash ja Michael Young saivat XNUMX. lokakuuta XNUMX vuoden XNUMX fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinnon "vuorokausirytmiä säätelevien molekyylimekanismien löytämisestä", Nobel-komitea ilmoitti.

Toisin sanoen näillä tiedemiehillä oli keskeinen rooli sen selvittämisessä, miten organismien solut säätelevät sisäistä kelloa, joka tunnetaan myös vuorokausirytminä tai kronotyyppinä, ja määrittävät, tuntevatko ihmiset itsensä valppaiksi vai uneliaiksi.

Tätä löytöä pidettiin Nobel-palkinnon arvoisena, koska se osoittaa, kuinka biologia säätelee elävien organismien, aina banaanikärpäsistä, joiden kanssa tutkijat työskentelivät, ihmisiin, sisäisiä kelloja.

Tämänkaltaista tiedettä tutkivat kronobiologit pitävät tätä löytöä erittäin tärkeänä, koska vasta hyväksyttyämme biologiset kellot biologisena tosiasiana voimme täysin ymmärtää, kuinka suuri rooli niillä on terveydessämme. Biologisilla kelloillamme on valtava vaikutus esimerkiksi syöpäriskiin, mielenterveyteen ja liikalihavuuteen.
<br>”Jotkut ihmiset ajattelevat edelleen, että biologinen kello on pikemminkin esoteerinen kuin syvästi biologinen toiminto”, kronobiologi Till Roenneberg kirjoitti kirjassaan ”Internal Time: Chronotypes, Social Jet Lag, and Why You're So Tired” osiossa, jossa esiteltiin Rosbashin työtä banaanikärpästen parissa.

Jotkut ajattelevat, että biologinen kello aiheuttaa ongelmia vain "herkille ihmisille", Roennebergin mukaan. Tämä selittäisi yleisen käsityksen, että ihmisten on mahdollista muuttaa luonnollista rytmiään työ- tai kouluaikataulun mukaan. Tiedämme kuitenkin, että biologisia kelloja voidaan muuttaa vain rajoitetusti, ja joillakin ihmisillä ei juurikaan.

”Silti biologiset yksityiskohdat, aina molekyyli- ja geneettiselle tasolle asti, todistavat, kuinka paljon biologiaa on sisäisen ajoitusjärjestelmämme takana”, Roenneberg kirjoitti.

Myös kasveilla on sisäinen biologinen kello. Kasvit avautuvat päivällä ja sulkeutuvat yöllä, mutta Jean Jacques d'Ortous de Mairan havaitsi, että jopa jatkuvassa pimeydessä pidetyt kasvit noudattavat edelleen samanlaista rytmiä.

YÖ JA PÄIVÄ GENEETTISELLÄ TASOLLA

Kuten Nobel-komitean lehdistötiedotteessa selitetään, kolme Nobel-palkittua eristivät vuonna 1984 ensimmäisinä banaanikärpästen sisäistä kelloa säätelevän "jaksogeenin". (Geeni oli löydetty 1970-luvulla, mutta sitä ei eristetty.)

Hall ja Rosbash havaitsivat, että tällä geenillä oli keskeinen rooli – se saa solut tuottamaan PER-proteiinia, joka kertyy yön aikana ja vähenee päivän aikana. Tutkijat päättelivät, että kuukautiskierron aiheuttama geeni aiheuttaisi PER-proteiinin kertymistä, kunnes se kytkee kuukautiskierron aiheuttaman geenin pois päältä. Kun proteiinitasot laskevat riittävästi, geeni kytkeytyy takaisin päälle ja koodaa lisää proteiinin tuotantoa.

Vuonna 1994 Young löysi toisen kellogeenin nimeltä "timeless". Se luo proteiinin, joka sitoutuu PER-proteiiniin ja antaa sille kyvyn päästä solun tumaan estämään aktiivisuutta. Toinen hänen löytämänsä geeni auttaa säätelemään tätä prosessia vastaamaan 24 tunnin sykliä.

Myös muut biologiset näkökohdat, kuten hormonit ja muut geenit, auttavat säätelemään tätä sisäistä kelloa. Valolla on ratkaiseva rooli, sillä se auttaa käynnistämään biologisen kellon vaiheita. Se on myös syy siihen, miksi meillä kaikilla on alun perin sisäinen kello.

Biologisina olentoina emme kaikki voi olla energian huipulla koko päivän. Joskus meidän on oltava erittäin valppaita ja kyettävä reagoimaan nopeasti; toisinaan meidän on syötävä, levättävä ja nukuttava palauttaaksemme energiaa. Biokellomme säätelee näitä vaiheita, minkä vuoksi useimmat meistä nukkuvat yöllä ja ovat hereillä päivällä. Ihmisten välillä on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, milloin he tuntevat olonsa hereillä ja uneliaimmiksi, mitä säätelevät genetiikka ja muut tekijät.

Ymmärrys siitä, että on olemassa fyysinen sykli ja biologiset tekijät, jotka kaikki vaikuttavat yhdessä, auttaa selittämään, miksi on vaikeaa yhtäkkiä valvoa koko yön, sopeutua uuteen aikavyöhykkeeseen tai alkaa herätä aikaisemmin: koko kehosi, solujasi myöten, tarvitsee aikaa sopeutuakseen.

BIOLOGISEN KELLOJEN HUOMIOIMATTOMUUDETTAMISEN TAPPAVAT SEURAUKSET

Sisäisen kellon vuoksi meillä on tietty aikataulu, vaikka se ei aina olekaan sellainen kuin haluamme, sillä jotkut meistä ovat yöihmisiä ja toiset aamuihmisiä.

Mutta se on ainakin aikataulu, joka määrittelee, milloin olemme uneliaita, milloin olemme nälkäisiä ja paras aika käsitellä ruokaa, milloin olemme henkisesti valppaimpia ja milloin olemme fyysisesti kykenevimpiä.

Kuitenkin, kun elämämme ei ole sopusoinnussa biologisen kellomme kanssa, asiat alkavat mennä pieleen. Yövuorot ja altistuminen kirkkaalle valolle yöllä (mikä voi alkaa siirtää biologista kelloa) voivat häiritä sisäistä vuorokausirytmiä. Sama tapahtuu, kun lennät uuteen paikkaan.

Suurimmat ongelmat voivat ilmetä ihmisillä, joiden aikataulu muuttuu säännöllisesti eikä ole johdonmukainen. Heillä on suurempi todennäköisyys lihoa, heillä on mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta tai masennusta, ja heillä on niin merkittäviä biologisia muutoksia, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on luokitellut vuorotyön "todennäköiseksi ihmiskarsinogeeniksi".

Siksi unitutkijat sanovat, että säännöllisen aikataulun ylläpitäminen on avainasemassa ennen kaikkea.

Elämäntavan sovittaminen vuorokausirytmiin ei ole pelkästään mieltymyskysymys – se on biologinen kysymys, joka voi selittää, miksi tietyllä aikataululla kukoistat ja toisella kaikki tuntuu väärältä.

* ”Sisäinen aika: kronotyypit, sosiaalisen vuorokausirytmin häiriöt ja miksi olet niin väsynyt”

Lue alkuperäinen artikkeli täältä

Kirjailija Kevin Loria

VIIMEKSI LISÄTTY

Nukkumispatjan testi

HYVÄ UNI ALKAA HYVÄSTÄ SÄNGYSTÄ

Tilaa Sleptin uutiskirje, niin kuulet ensimmäisenä parhaista tarjouksista ja uutisista unen maailmasta.

Täytä kaikki pakolliset kentät.
Virheellinen sähköpostiosoite

Haluan saada lisätietoja Slept.ee:n tuotteista ja palveluista ja suostun niihin liittyvään tietojenkäsittelyyn rekisterinpitäjän rekisterin mukaisesti. Henkilötietojen käsittelyn ehdot.